NUIJANTALON HISTORIAA
Helmikuun 8. päivänä 1907:
"Tällä avonaisella lahjakirjalla annan minä Pälkäneen Suomalaiselle Nuijalle ikuiseksi omaisuudeksi Pälkäneen pitäjän Onkkaalan kylässä omistamastani Anttilan ratsutilasta niin kutsutulta Keiniänmäeltä maapalstan,
jota rajoittaa pohjoisessa Pajamäentie,
idässäKankilan talon ja etelässä Laurilan palstan raja sekä lännessä kirkolta
Mälkilän kylään johtava maantie, kuitenkin ehdolla,
että mainitulla palstatilalla nykyään sijaitsevat mäkitupalaiset saavat
elinaikansa huoneissaan asua."
Näin kirjoitti maanviljelijä Simo Anttila lahjakirjassaan, jonka osoittamalle tontille nousi Suomen ensimmäinen maaseudulle rakennettu Suomalaisen puolueen talo.
Nuija rakennettiin nopeasti. Tuoreen poliittisen innostuksen ja sitkeän talkoohengen lisäksi hanketta varten täytyi tehdä melkoisesti velkaa, mutta talo nousi Keiniänmäelle saman vuoden aikana ja rakennustyöt etenivät sellaista vauhtia, että vihkiäisiä vietettiin jo ennen vuoden vaihtumista, joulukuun 29. päivänä.
1907-1945
Vuonna 1907 nousi Keiniänmäelle pikavauhtia Suomen ensimmäinen maaseudulle rakennettu Suomalaisen puolueen talo. Avajaisia juhlittiin samana vuonna.
Suojeluskunta otti talon haltuunsa vuonna 1918. Suojeluskunta rakensi lisätilat kanslialle, päällikön asunnolle ja kirjastolle.
1930-luvulla Nuijalla järjestettiin vilkkaasti iltamia, teatteri- ja elokuvaesityksiä sekä voimisteluharjoituksia. Lotat järjestivät talossa ompeluiltoja ja harjoituksia.
Sodan aikana 1939-44 lotat ompelivat ja kursivat, leipoivat pakarissa, pukivat sankarivainajat arkkuihin, hoitivat ilmavalvontaa Syrjänharjun näkötornista käsin ja järjestivät lottailtamia. Kerrotaan, että sotaan lähtevät miehet kahvitettiin Nuijantalon isolla pannulla ennen lähtöään.
1946-1970
1946-52 Nuijantalon tiloja käytettiin väliaikaisesti Pälkäneen yhteiskoulun tiloina.
Vuonna 1947 maataloustuottajat ostivat enemmistön talon osakkeista.
Urheiluseura Pälkkäneen Lukko siirtyi pääomistajaksi vuonna 1956.
1950 ja 1960-luvulla Nuijaa remontoitiin.
Nuijantalolla järjestettiin ahkerasti iltamia ja tansseja. Monet kuuluisuudet, kuten Olavi Virta, esiintyivät Nuijalla.
Monet kävivät tansseissa pitkästäkin matkasta ja tapasipa moni puolisonsakin iltamissa!
1970-luvulla bingo oli suosittu ajanviete ja Nuijantalollakin järjestettiin bingoiltoja säännöllisesti. Ne olivat Lukolle hyvä tulonlähde kymmenen vuoden ajan.
Tähän päivään
Nuijantalo on ollut vuosien varrella monien tärkeiden juhlien viettopaikkana. Nuijalla on juhlittu niin häitä, syntymäpäiviä kuin hautajaisiakin.
Nuijantalolla on järjestetty monia kulttuuritapahtumia, konsertteja ja tilaisuuksia.
Vuonna 2003 Pälkäneen kunnan, maataloustuottajien ja Lukon perustamasta Nuijantalosäätiöstä tuli uusi omistaja.
Mittava remontti sekä sisätilojen, että julkisivun osalta valmistui vuonna 2007, Nuijantalon 100-vuotisjuhliin.
Pälkäneen kunta osti Nuijantalon vuonna 2023 säätiöltä.
Talo on aktiivisessa käytössä.
Historiallinen Nuijantalo on yhä täynnä elämää!
​
​